Se on maanantai...

En haluaisi kuulostaa negatiiviselta tai manata huonoa onnea, mutta tästä vuodesta (9/14-8/15) olen ollut italiassa nyt 8kk. Tänä aikana olen tehnyt mitä ihmeellisimpiä reissuja kokenut vaikka mitä mahtavaa, mutta jotta hyvää niin myös pahaakin.

Joten tässä pientä listausta fyysisistä ja muutamasta henkisestäkin haavasta (myös niistä pienimmistä):

1. Syyskuussa sain mahataudin merenrannalta väärästä paikasta juodusta vedestä. Siitä selvisin kuitenkin hiilitabletilla!

2. Pari flunssaa nappasin perä perää lapsilta.

3. Täilöytö A:lta, joten koko perhe täishamppoo hoitoon!

4. Iho ei pitänyt kosteustasapainon muutoksesta, joten se aloitti superkukinnan nenä-ja leuka-alueelle.

5. Hiukset aloittivat myös vastaiskun kosteutta vastaan ja latistuivat...Mutta hyvä puoli on kun eivät ne myöskään sähköistyneet talvella!

6. Noora lähti pilvenreunaan meitä katselemaan ja leikkimään syksyllä...Elämäni kamalin päivä tähän mennessä!

7. Pertti pappa, äidin puolelta, lähti myös taivaaseen suojelusenkeliksi vuoden alussa...

8. 24.1. olin laskettelemassa ja kaaduin pahasti satuttaen polveni, joka on vielä tänäänkin kipeä eikä mm. juokseminen tai portaat suju kivutta.

9. Selässäni on myös haava...

10. Tänään viimein sain isohkon viiltohaavan tonnikalapurkista pikkusormeeni juuri nivelen kohdalle.

Mahtava maanantain lopetus kun saa valittaa..heh! Oli pakko laittaa pieni "olen suomalainen" vihjaus tuohon, olempas lapsellinen!

Hyvää viikkoa kaikille!

Avigliana, TO

19.4.2015.           

Avigliana(Wikipedia)

sijaitsee Torinon maakunnassa (siitä TO) n.25km Torinosta ja asukkaita siellä on noin 11 000.

Hieman kuuluisakin Sacra di San Michelen(Wikipedia) luostari, on Piedmonten alueen symboli ja sijaitsee Aviglianan ja Chiusa di San Michelen liepeillä. Luostarilla on pitkä historia josta voi lukea enemmän mm. wikipediasta johon olen liittänyt yllä olevan linkin. Kuitenkin kuuluisa italialainen kirjailija Umberto Eco on saanut ideansa vuonna 1980 ilmestyneeseen kirjaansa Ruusun nimi(Wikipedia) käydessään luostarissa.

(kuva netistä)

Luostari linnan raunioilta kuvattuna

kameran zoomia avuksi käyttäen

Vuonna 574 Lombardian kuningas Cleph rakennutti Aviglianaan linnan, mutta 1600-luvulla Ranskalaisten hyökätessä linnaan 1630-ja 1690-luvuilla se tuhoutui. Nykyään jäljellä on vain rauniot kukkulan laella ja monet turistit käyvätkit pohjois-italian matkallaan kiipeämässä raunioille.

Näkymä raunioiden laelta Saint'Ambrogio di Torinoon

Vasemmalla Bell'Alda torni ja alhaalla Avigliana

Avigliana on myös kuuluisa kahdesta järvestään, Lago Grande ja Lago Piccolo eli suomeksi Suuri järvi ja Peeni järvi. Ne ovat syntyneet, kun vulkaanista kaasua on purkautunut maan sisältä, ja siksi niitä kutsutaan "maari järviksi".

Avgliana sekä järvet raunioilta katsottuna

Järvet ovat osa luonnon puistoa ja Piccolon ympäri pääsee kävelemään ja löytyy sieltä jonkin moinen uimarantakin. Suunnittelimme hieman tekevämme uusintareissun kaupunkiin ja tällä kertaa pidemmäksi aikaa kuin muutamaksi hassuksi tunniksi. Mutta on mukavaa kun meidän kylästämme ei mene kuin n.45 minuuttia ajaa kaupunkiin.

Love, Salla

Sataa sataa ropisee...osa kaksi

Lauantaina tänne saapuivat harmaat sadepilvet ja sääennuste antoi olettaa, että on luvassa rankkaa sadetta sekä hieman ukkosia, mutta joiduin pettymään, sillä sadetta saatiin tänne viikonlopun aikana hyvin vähän... Nyt näyttäisi siltä, että pilvet ovat jäädäkseen joksikin aikaa ja lämpötila tippuu +25 asteesta n.+15 asteeseen. Sinänsä pidän lämpötilasta enemmän, mutta kosteus on noussut huippuunsa sisätiloissa joissa on nyt lämmintä ja kosteaa joten töissä on olo kuin etanalla. Päivitys: maanantai 27.4. tänään sitten sataa koko viikonlopun edestä, pitikin mennä valittamaan...

Keskiviikkona olin illallisella J:n ja D:n luona, söimme (mulle) ekaa kertaa tänä kesänä grilliruokaa; kanaa ja italialaista "makkaraa" eli Salsicciaa, kuva alla. Salsiccia on n. pari senttiä halkaisijaltaan, sisältää sattumia, on lihaista ja hyvin suolaista.

Hyvää oli! Niin hyvää, että herahtaa ihan vesi kielelle ja alkaa vatsa kurnimaan jo pelkästään muistelemisesta!

No ei se enempää ruuasta. Juttelimme vähän sistä sun tästä; mun työstä, mitä perheelle kuuluu ja muutamasta yleisestäkin aiheesta, ja oli kuulkaas niin kotoinen olo olla siellä ja leikkiä lasten kanssa. Toki paras juttu koko illassa oli se, kun huomasin oikeasti OSAAVANI PUHUA ITALIAA!! Virheitähän mä tein varmasti oikein urakalla kun alkoi puhuman hieman sujuvammin niin paljoa miettimättä, mutta ei tää mun suomenkielenikään kovin puhdasta ole.

Tästä rohkaistuneena otin yhteyttä italialaiseen minun ikäiseeni naiseen ja ehdotin yhteistä illallista jossakin vaiheessa hänen ja ystäviensä kanssa. Emme ole syksyn jälkeen nähneet kuin ohi kulkumatakalla, kielitaitoni kun oli niin kömpelö, että englannilla oli heille hieman tuskaista puhua...

Muuten olenkin vain työskennellyt, jutellut kavereille, kävin "olut-juhlassa" kuuntelemassa bändiä ja syömässä älyttömän hyvän hampurilaisen ja ranskalaiset, sekä ottanut aurinkoa!

Kävimme kyllä viikko sitten Aviglianassa, mutta vasta nyt löysin kameran johdon yhdestä käsilaukustani ja siitä löytyy kirjoitusta täältä!

Love, Salla

lingua Finlandese per Italiani

Tänään vietän ansaittua vapaapäivää.

Kuitenkin lounaalla AL (joka johtaa tätä paikkaa) kysy multa haluaisinko osallistua tämmöiseen juttuun lapsille ja siinä tarvittaisiin mun suomenkielen "taitoa" (jos sitä siksi voi kutsua)

Vastasin tietenkin kyllä, koska tänään ei olisi ollut muuten luvassa mitään mielenkiintoista, tai siis niin luulin.

Ensin olin hiukan ulalla, että mikä tän homman nimi nyt onkaan, mutta onneksi siellä oli yksi tyttö joka puhui hiukan englantia ja täydensi puuttuvat palaset.

Sain kirjekuoreni käteen ja odottelin. Lapset saapuivat ja jutun juoni selitettiin heille paremmin.

Heidän piti siis ratkaista joukko tehtäviä seitsemän hengen joukkueissa joita oli neljä kpl. Vihjeet seuraavan lapun löytämiseksi ja sitä kautta viimeiselle rastille, oli kirjoitettu tai esitetty erilaisilla tavoilla kommunikoida, kuten morsetuksella, elekielellä ja kuva vastaa kirjainta - tyyppisillä. Oma tehtäväni oli jokaiselle joukkueelle esittää muutama kysymys suomeksi. Ymmärsin kyllä italiaa, mutta puhuin vain suomea!

Oli yllättävän hauskaa ja vaikeaa ymmärtää italiaa ja vastata suomeksi, mutta hienointa oli nähdä ilmeet lasten kasvoilla kun yrittivät ymmärtää kaikki selitykseni. Minun piti selvittää mikä ryhmä he ovat jotta voin antaa oikean lapun ja tämä selvitin kysymällä väriä ja numeroa. Helppoahan se olisi ollut vain lukea lapusta, mutta koska ideana oli kielet ja ymmärtäminen, niin halusin heidän kertovan itse väri ja numero vastaamalla mun esittämiin "helppoihin" kysymyksiin, mutta vaikeutin hieman asiaa pölpöttämällä kaiken mikä päähän tulee tähän malliin: "Noniin, eli teillä on tässä lappu. Lapussa oli jokin väri minkä nimeä en tiedä ja kirjain jota en muista. Kertokaahan minkä värinen ryhmä te olette ja mikä kirjain on teidän omanne."

Toki tuo kaikki meni heiltä ohi kuin tuuli olisi humissut korvissa, joten aloin käyttää elekieltä osoittamalla punaista mekkoani ja valkoista paitaani ja sitten kysymällä "mikä väri?" Muutaman toiston jälkeen yskä ymmärrettiin ja ryhmä pääsi jatkamaan!

Kun kaikki olivat suorittaneet tehtävät loppuun, kokoonnuimme rinkiin ja ohjaaja, joka järjesti tämän puhui hieman erilaisita tavoista kommunikoida italiankielen lisäksi. Jotakin hän myös puhui minusta ja suomenkielestä, mutta oli selin minuun ja puhui yllättävän nopeasti niin meni aika lailla ohi korvien, mutta ymmärsin sen, että maailmassa on monia kieliä ja mm. suomi on yksi niistä ja vaikka puhumme eri kieltä, niin ymmärtäminen ei ole loppujen lopuksi niin kamalan vaikeaa kun vaan jaksaa yrittää. Sen ainakin itse olen saanut ymmärtää täälä italiassa kieltä opiskellessa nollasta alkaen!

****

Pieni aiheen vaihdos.

Juttelin tänään aamulla Kreikan perheessä asuvan au pairin J:n kanssa Skypessä ja pieni stressin poikanen joka yllätti minut tästä muutama päivä sitten hävisi kun sai kaiken laista informaatiota. En nyt tähän ala kertomaan kaikkea, mutta suurimmat huolenaiheet olivat: ötökät sisätiloissa (ei pahemmin!), harrastustoiminta (mahdollisuuksia) ja ihmisiin tutustuminen (J mainostaa mua sen kavereille ja Rethymnosta löytyy keski-ikäisten naisten suomi klubi!). Pahin negatiivinenki asia mitä hän sanoi oli se kuinka pässin pää A(skidi) voi toisinaan olla, mutta sittenhän meitä on kaksi marjaa samassa talossa ja kun mulle annetaan auktoriteetti asema niin sanani on laki! Älkää toki huoliko, en ole päätön natsi vaan maalaisjärjellä mennään ja säännöt on sääntöjä meiningillä.

Että semmoista vapaa päivää vietän..

Ainiin! Ihan unohdin, jotta ostin ekan ja ihka oman "oikean" taulun. Tekijä on yksi tärkeimmistä ystävistäni ja erittäin lahjakas nuori taiteilija. Kuvaa saa sitten kun menen suomeen käymään eli toukokuun lopulla.

Love Salla

La primavera italiana é come il estate finlandese

Ja moon tosissani!

Täällä alkaa olla aika kesäiset tunnelmat, kun yöllä +13 ja päivällä +20 astetta.

Vaikka oon kaukana kotoa perheestä ja ystävistä ja hieman yksinäinen ilman ihmisiä jotka tuntee mut ja rakastaa mua juuri sellaisena kun olen, niin olen mä täällä myös onnellinen. Nyt on huhtikuu ja lämpötilat vaan nousee, linnut laulelee ja saa pukeutua mukavasti eikä toppavaatteisiin!

Toki haittapuolena on se, että keväällä kaiken maailman öttimörriäiset tuppaa tulemaan asuntoihin mm. mun ja, noh mulla nyt sattuu olemaan jonkinlainen ötökkäpelko. Ei oo mukava yöllä tai aamulla unenpöpperössä huomata seinällä tai katossa kipittää kaheksan tai 15 jalkainen...

Kuten viimeyönä kotiatullessa seinällä sängyn yläpuolella uneksi tämmöinen vielailija:

taulu on noin 20cm leveä

Pienen huuto-, itku- ja pommpuhetken jälkeen sain sen ajettua keskellä yötä sateenvarjoun avulla pois mun huoneesta. Meni siinä kyllä joku tunti ennen ku rauhotuun ja sain unen päästä kiinni!

Löysin Caffarellista suklaatahmaa joka on t a i v a a l l i s t a

Pääsiäiseksi askartelin ikkunakoristeen

Tekaisin myös pääsiäisoksat suklaamunien kääreistä

Usein aamulla saan silittää kisuleita ennen töihin menoa!

Vuosikalenterista näkee kuinka vähän päiviä on

mun suomenlomaan ja Kreikan muuttoon!

****

Lämpöjen tullessa ja auringonvalon lisääntyessä maisemat näyttää ihan erilaisilta ja valo tuo vuoret ihan erilailla esille. Vaikka mun kamera ei ookkaan parhaimmasta päästä, niin jos tänä kesänä oppisin kuvaamaan luontoa kuten sit kuuluu kuvata!

****

Pääsiäisenä olin yllätysreissulla Milanossa isseen kaa. Reissu tulikin tarpeeseen viimekerran huonon muiston jälkeen ja muutenkin oli mukava päästä lomalle Italian sisällä, sai palan kotia taas tänne suuntaan eikä aina minä suomeen.

Katseltiin nähtävyyksiä, kuten kuuluisat Duomo ja Piazza Castello. Hieman shoppailtiin ja syötiin erilaisissa paikoissa, kuten italialaisissa ravintoloissa, pizzeriassa ja kahviloissa. Nautin suuresti koko reissusta matkoineen päivineen vaikka sunnuntaina olin ihan nukuksissa!

Kaiken kaikkiaan jäljellä olevat 4,5kk tulee menemään todella nopeasti ja tekee hyvää mulle olla keskenäni!

Love Salla!